Tapahtumat 2016

Sääntömääräinen vaalikokous pidettiin keskiviikkona 26.10.2016 klo 18.30 Veritas Turun Kupittaan jalkapallostadionin Olé Restaurantissa

Paikalla oli 21 jäsentä ja kaikki entiset suostumuksensa antaneet hallituksen jäsenet valittiin uudelleen. Valituksi tuli uutena jäsenenä Petri Eerola, joka edustaa ”nuorempaa” jäsenistöämme.

Ennen kokousta Petri Eerola kertoi matkastaan Uuteen-Seelantiin.

Syksyn 2016 excursiomatkan kohteena oli Saksassa
Meyerin telakka ja hyttitehdas, Mercedes-Benzin autotehdas ja Marahrensin kilpitehdas

Teksti: Ilkka Räisänen, Anita Antikainen
Kuvat: Petri Eerola, Timo Jalonen ja Anita Antikainen

Olimme varanneet lennot airBalticille turkulaisille, yhteensä 19 henkilölle.
Meno Turusta Riikan kautta Hampuriin tiistaiaamuna 11.10.2016 klo 5:40 – 8:25
Paluu Hampurista Riikan kautta Turkuun sunnuntai-iltana 16.10.2016 klo 19:25 – 00:13.

Mukana retkellämme oli myös vaasalaisia kolme henkilöä, jotka tulivat omalla lennollaan Vaasasta ja heidän lentonsa oli Bremenissä 11.10.2016 noin klo 20:30
ja heidän paluulentonsa Bremenistä Vaasaan oli perjantaina aamulla 14.10.2016 klo 9:55.

Ti 11.10.
Hampurin lentoasemalta jatkoimme Bremeniin 10:15 lähtevällä junalla.
Lipuntarkastajan tullessa tarkastamaan lippuja, hän pyysi meitä kirjoittamaan lippuihin matkustajien nimet. Niinpä Eila kirjoitti nimemme lippuihin, mutta olimme perillä ennen kuin tarkastaja ehti tarkastamaan liput uusiksi.

Bremeniin tultuamme poikkesimme matkalla hotellille syömään Gargano-nimiseen ravintolaan pizzat.
Pizzat syötyämme osa porukasta lähti kävellen hotellille ja osa porukasta lähti Ilkan ja Eilan kera turistitoimistoon.

Majoituimme Ibis Styles Bremen Altstadt-hotelliin noin klo 14:00.

Kävelimme klo 18 aikoihin keskustan halki Stadtwirt-nimiseen ravintolaan, jossa söimme yhdessä illallista.
Ravintola oli tehty vanhasta nunnaluostarista tai oikeastaan siitä, mitä luostarista oli säästynyt pommituksissa.

Ke 12.10.
Klo 9:00 aamupäivällä lähdimme tutustumaan kilpiä valmistavaan Marahrens Group nimiseen tehtaaseen.
Meitä oli aamulla hotellin ala-aulassa vastassa oppaaksemme lupautunut ko. yrityksen myyntipäällikkö Päivi Mäkinen.
Matka kilpitehtaalle tehtiin raitiovaunulla ja bussilla.
Tehtaalla kokoonnuimme neuvotteluhuoneeseen, jossa Päivi esitteli meille yrityksen, samoin kuin tehtaanjohtaja/osaomistajan Janina Marahrens- Hashagenin. Hän omistaa nykyisin tehtaan yhdessä veljensä kanssa.

Yrityksen palveluksessa on n. 200 henkilöä ja liikevaihto oli 20 milj.€ (2015). Tehtaaseen tutustuimme kahdessa ryhmässä. Tehdas oli siisti ja toimiva. Konekanta oli monen ikäistä ja tarkoitukseensa sopivaa. Kiirettä ei näkynyt, eli varmastikin mukava työpaikka. Tietenkin kehitettävääkin löytyi, mutta niinhän kaikesta ja olisihan mahdollista automaatiotakin lisätä.
Tuotteita oli todella paljon ja pääosin valmiit tuotteet menivät laivoihin.

Kierroksen jälkeen joimme kahvit/teet ja söimme erilaisia leipiä, lihapullia ym.

Lounas syötiin kaupungilla. Päivi oli meille valmiiksi tehnyt ruokalistan, joista saimme valita annoksemme. Hän myös toimitti tilauksemme valmiiksi ravintola Kleiner Ratskelleriin.

Klo 15:00 – 18:00 meille oli varattu tutustuminen Mercedes-Benz Bremenin autotehtaaseen.
Matka tehtiin suosituksen mukaan raitiovaunulla ajamalla ko. linjan päätepysäkille. Olisi pitänyt mennä Ilkan selvityksen mukaisesti, olisimme säästyneet ylimääräiseltä lenkkeilyltä.
No tulihan se viimein näkyviin se tehdaskin. Ilkka oli ilmoittanut tässä vaiheessa oppaallemme myöhästymisestä.

Ensimmäiseksi tehdasoppaamme ohjasi meidät katsomaan esittelyvideota. Tämän jälkeen kiersimme tehdasalueella linja-autolla ja tehtaalla kävellen.

Oppaamme oli amerikkalainen ja taisi puhua Texasin murteella. Oli aluksi vähän hankala ymmärtää, mutta kyllähän siihenkin tottui.
Opas tiesi mistä puhui, mutta oli aika erikoinen tyyppinä.

Jos tehdasta vertaa Uudenkaupungin tehtaaseen, niin täällä tehdään useampia malleja ja niistäkin vielä mahdottoman paljon variaatioita. Eli asiakastarpeen ja toiveen mukaisesti.

Tämän jälkeen palasimme hotellille bussilla, eli sillä millä meidän olisi alkujaankin pitänyt mennä tehtaalle. Matka meni hyvin.

Illalla teimme Walking Dinner kierroksen Bremenissä. Opas haki meidät hotellista klo 18:30. Päivi Mäkinen osallistui kanssamme tälle kierrokselle.

Opas (tohtorismies) kertoi matkan varrella meille Soittoniekat-patsaasta (värikäs versio) sekä maassa olevasta rahakaivosta. Kaivoon kun tiputti kolikon, sieltä kuului patsaassa esiintyvien eläinten ääniä.
Kaivon ihmettelyn jälkeen siirryimme syömään alkuruokaa (perunasoppa ja leipä) Friesenhofiin. Tämän jälkeen jatkoimme kierrosta Teestübcheen syömään pääruokaa, joka oli kalkkunaa. Jälkiruuan söimme Bremen Ratskellerissä.
Ennen Ratskelleriin menoa tutustuimme vielä pronssiseen alkuperäiseen Soittoniekat-patsaaseen. Tällä kierroksella tutustuimme myös muihin patsaisiin, joita en kirjannut ylös.
Kierros päättyi noin klo 22:00 jonka jälkeen palasimme hotellille.

To 13.10.
Klo 8:55 matkasimme tilaamallamme linja-autolla Meyerin Papenburgin telakalle. Koska olimme paikalla ennen sovittua tapaamistamme telakan portilla, jouduimme hetken odottelemaan.

Tutustuminen ”telakkaan” kahdessa ryhmässä kahden oppaan johdolla. Oppaiden esittelyjen jälkeen katsoimme filmin telakan historiasta sekä laivan valmistuksesta ja kuljetuksesta Ems-joella.
Filmien jälkeen tutustuimme laivan suunnitteluun, mallin testaamiseen ja valmistukseen. Tutustuimme erilaisiin sisustusratkaisuihin.
Katselimme myös ikkunan läpi laivan valmistukseen.

Matkalla hyttitehtaalle ruokailimme Papenburgissa viihtyisässä ravintolassa. Ruokaa oli monta erilaista lajia ja sitä oli riittävästi.

Linja-autolla siirryimme hyttitehtaalle. Hyttitehtaan vierailu oli klo 15:30 – 17:30 ja tehdasta ja sen toimintaa esitteli kaveri nimeltään Kristian Meijer.
Hyttitehtaalla ei saanut kuvata. Joten kuvia vain ulkoa.
Takaisin hotellille tulimme n. klo 20:00.

Pe 14.10. Vaasalaisten paluulento
Klo 10 – 12 tutustuimme oppaan johdolla maanalaiseen Bremeniin.
Tapaamispaikaksi oli sovittu päärautatieaseman vieressä oleva InterCity Hotelli. Oppaamme kierrätti meitä ko. hotellin lähellä sijainneen 2. maailmansodan ja kylmän sodan aikaisessa maanalaisessa bunkkerissa. Kävimme myös synagogan ja kirkon kellarissa sekä jonkin viraston kellarissa/autohallissa katsomassa maanalaista maailmaa.

Tulimme viimemainitusta ylös maanpinnalle jollain kadulla. Katselimme myös eräässä puistossa sijainnutta kulkuaukkoa portaineen.
Rautatieasemalla oli myös maanpinnalle avattava kansi, jonka alapuolella olimme käyneet kuuntelemassa maanpäällistä liikenteen melua.

Kierroksen jälkeen kävimme teellä/kahvilla ja sitten lähdimmekin kohti Beck’sin panimoa bussilla 24. Klo 13:30 – 16:30 ohjelmassa oli Beck’s ja Haake-Beck oluenlaskua ja maistelua.
Käveltiin sovittuun tapaamispaikkaamme Beck’s ja Haake-Beck Visitor’s Centeriin.

Tutustuimme oppaamme johdolla pariin esittelyvideoon ja panimon museoon sekä kävelimme ihmettelemässä ulkona isoja raaka-ainesäiliöitä.

Olut-maistelu taisi olla se vierailun kohokohta ainakin joillekin. Arvuuteltiin oluita ja maisteltiin neljää erityyppistä olutta.
Tämän jälkeen oli vapaata maistelua vielä jonkin aikaa.

Hotellille mentiin kävellen hakemaan laukut ja sitten raitiovaunulla asemalle. Junat olivat myöhässä, joten ehdimmekin edellisellä junalla (17:33 juna lähti 17:59).
Hampurissa kävelimme asemalta hostellille. Ilkka ja Eila kirjasivat meidät sisään Generator Hostel Hamburg GmbH:iin.
Laukut vietiin huoneisiin ja sitten lähdimmekin etsimään ruokapaikkaa.

Ruokapaikkaa lähdettiin etsimään kävellen Binnenalsterin rannalta sekä raatihuoneen torilta.
Pienen neuvottelun jälkeen löydettiinkin sopiva ruokapaikka rannalta, läheltä vedenpintaa. Yllättäen sieltä löytyi näinkin isolle porukalle tilat ja niin sitten siirryimmekin ruokasalin puolelle valitsemaan ruokia.
Ruokailun jälkeen lähdimmekin kohti hotellia ja nukkumaan.

La 15.10.
Klo 9:30 tutustuminen Hampuriin tapahtui Hop-on/hop-offilla yhdistettynä noin tunnin satamakierrokseen laivalla.
Kävimme vilkaisemassa Elbe-tunnelia sisältä ja ottamassa muutamia kuvia. Satamakierroksen jälkeen jatkettiin kiertoajelua.
Osa porukasta aikoi käydä pienoismallimuseossa ja osa kävi automuseossa tosin pienien mutkien kautta, eli lopulta taksilla ei turistibussilla.

Klo 16:00 yhteisruokailu pihvipaikassa. Ruokailun jälkeen osa porukasta jatkoi Eilan synttärien juhlintaa.

Su 16.10.
Klo 5:30 osa porukasta vieraili Fishmarketissa, eli vanhassa kalahuutokauppahallissa.
Tämän jälkeen oli vielä käynti Taidemuseossa ja järvikierros.

Lentokentälle menimme noin klo 17:00 junalla ja sen jälkeen olikin vuorossa klo 19:25 – 00:13 lento Hampurista Turkuun.

kuva-1 kuva-2   kuva-7 kuva-6kuva-8 kuva-11anita-2  jalonen-2kuva-4 kuva-5kuva-10 kuva-9 kuva-13 kuva-14 kuva-15 kuva-16 kuva-17 kuva-18

 

Tuottavuusliitto ja Varsinais-Suomen Tuottavuusyhdistys ry:n yhteistyönä järjestämä vierailu ja Liiton kevätkokous Avant Tecno Oy:ssä Ylöjärvellä sekä ruokailu perinteikkäässä Pispalan Pulterissa Tampereella 22.4.2016

Teksti: Anita Antikainen, osa lainauksia sivustolta http://www.avanttecno.com/
Kuvat: Anita Antikainen

Taustaa kohteen valintaan liittyen: Keskustelimme Ilkan kanssa Insinööri-lehden numerossa 1/2016 olleesta jutusta Avant Tecno Oy:stä, että voisi olla mielenkiintoinen yritys nimenomaan tuottavuuden ja tehokkuuden kannalta.
Selvittelimme mahdollisuuttamme vierailla siellä ja onneksemme se sitten onnistuikin. Kokoustilankin saimme käyttöömme, joten ei muuta kuin mainosta jäsenillemme menemään.
Tarvitsimme myös ravintolan, johon voisimme kokouksen jälkeen mennä syömään ja mieleen tuli opiskeluaikana Tampereella asuneena Pispalan Pulteri. En tosin silloin käynyt kyseisessä paikassa, mutta sillä oli oikeanlainen maine ja tällaiselle miesporukalle se varmaan kelpaisi. Joten varasimme tämän paikan ruokailulle.
Ilmoittautuneita oli Helsingistä, Turusta, Vaasasta, Lahdesta ja Hämeenlinnasta. Yhteensä 20 henkilöä yrityskäynnille ja kokoukseen ja ruokailuun osallistui 19 henkilöä.

Vielä täytyy mainita yksi ennakkoon tietooni tullut juttu, joka liittyi matkaamme kohti Ylöjärveä. Luin tämän ohjeen kylläkin ajatuksella vasta tätä juttua kirjoittaessani.

Heikki kirjoitti 20.4.2016 10:56:
Moro
Kyllä tuo 2,5 tuntia riittää matkaan
Tosin Ylöjärvellä on mukava sekoilla teiden suhteen.
Reitti on mielenkiintoinen: turku, nokia, 3 tie, kolmen kulman jälkeen
kolmen kulman tielle, josta soppeen tielle, josta huurteen tielle,
josta ylötielle
Varmaan mennään jossain vaiheessa harhaan.
T:heikki

Pakko sanoa, että ennustus osui muuten oikeaan paitsi, että emme missään vaiheessa ajaneet harhaan. En tiedä muista autokunnista, mutta kaikki tulivat ainakin perille.

Lähdimme matkaan Turusta 9.30 ja matkalla kävimme ABC Kolmenkulmassa kahvilla. Perillä Ylöjärvellä olimme 11.50. Sää oli hyvä ajelulle, eikä liikennettäkään ollut haitaksi asti.

Perillä meitä odotti isäntämme, Jani Käkelä ja suurin osa porukastamme. Ensimmäiseksi oli tarjolla kahvia ja yritysesittely.
Avant Tecno Oy on perustettu 1991 ja liikevaihto on 83 milj. euroa, henkilökuntaa on 200 ja vientiin menee 80 %. Valmistus tapahtuu kuormainten osalta Ylöjärvellä.
Avant Tecno Oy kuuluu Avant Group:iin ja muita Avant Group:iin kuuluvia ovat henkilönostimia valmistava Leguan Lifts Oy ja myyntiyhtiöt Avant Deutschland, Avant UK ja Avant USA.
Myyntiä on yli 55 maahan. Avant-kuormaajiin voit törmätä lähes kaikkialla maailmassa. Vientialueet kattavat kaikki mantereet ja koneita on käytössä Australian lämmöstä Siperian pakkasiin.
Ylöjärvellä sijaitseva tehdas on moderni ja työvaiheet ovat pitkälle mekanisoitu, siellä valmistetaan kaikki pienkuormaajat alusta loppuun. Laadunvalvonta on tarkkaa pitkin tuotantoprosessia ja ennen toimitusta jokainen kuormaaja testataan tarkasti.
He ovat kiinnittäneet paljon huomiota laitteiden modulointiin, suunnitteluun ja käytettävyyteen, ulkonäköön sekä ohjaamojen ergonomiaan.
Kuormaajia ja työlaitteita kehitetään aktiivisesti asiakaspalautteen perusteella. Asiakaslähtöisyys on heille tärkeää ja se auttaa heitä menestymään tiukassa kilpailutilanteessa.

Jatkuvan kehittämisen ansiosta on Avantilla tänä päivänä seitsemän mallisarjaa ja 165 erilaista työlaitetta. Peruskoneeseen on saatavilla yli 20 erilaista optiota aina lisäpainoista ilmastoituihin ohjaamoihin. Moottoritehot alkavat 13 hevosvoimasta ja päätyvät 57 hevosvoimaan. Tämän kehityksen myötä asiakassegmenttejä on tullut lisää ja vientimaita on tällä hetkellä jo yli 50.
Myyntimäärät ovat nousseet 80–90 koneeseen viikossa.

Yritysesittelyn jälkeen tutustuimme aulassa oleviin näyttelykoneisiin ja puimme huomioliivit päällemme. Siirryimme isäntämme varatoimitusjohtaja, myyntijohtaja Jani Käkelän johdolla tuotantotiloihin.
Kiersimme tuotantotilat tuotantoprosessin mukaisesti ihmetellen siistejä tiloja. Ensimmäiseksi katselimme varastoa, jossa moottorit olivat hyllyissä hyvässä järjestyksessä.
Moottorit tulevat Japanista ja ne oli pakattu putkikehikkoihin kuljetuksen ajaksi. Samoja kehikoita käytetään myös varastoinnissa. Seuraavaksi näimme koneisiin lisättävän tarvittavat varusteet. Jatkoimme eteenpäin ja ihastelimme laserleikkausta ja sen tekemää jälkeä. Leikkausjälki oli sileä.

Levyt taivutettiin ja tämän jälkeen hitsattiin. Erilaiset osakokonaisuudet hitsattiin jokainen omissa hitsauspisteissään, kaikilla työpisteillä oli omat työkalunsa joilla työt tehtiin. Työohjeet löytyivät työpisteistä, samoin siivousvälineet ja siivousohjeet.
Hitsauksen jälkeen katsoimme maalauslinjaa ja kokoonpanoa. Keskustelimme koonnan tarvitsemista osista, jotka olivat luokiteltu A-, B- ja C-kategoriaan riippuen useammastakin seikasta.
Kokoonpanon jälkeen oli testaus ja pakkaus.

Seuraavat heidän internetsivuiltaan:
Tulevaisuuden näkymiä: Pienkuormaajia valmistava Avant Tecno Oy on ostanut naapuritontillaan sijaitsevan Pilkington NSG:n 44 000 neliömetrin teollisuuskiinteistön. Avantin hallitilat kasvoivat kaupan myötä yli kaksinkertaisiksi.
Näin suuressa kiinteistössä on tällä hetkellä liian paljon tilaa omalle toiminnallemme, joten tulemme alussa vuokraamaan kiinteistöstä ison osan ulkopuolisille toimijoille. Kiinteistökaupan kautta kuitenkin varmistamme kasvumahdollisuutemme pitkälle tulevaisuuteen”, selventää Käkelä.
Pilkington NSG jää vuokralle kiinteistöön ja on selkeästi suurin yksittäinen vuokralainen.

Kasvua haetaan Yhdysvalloista – laajat markkinat vakauttavat toimintaa.
Avantin myynti on kasvanut tasaisesti viime vuosien ajan hyvin haastavasta Euroopan ja Venäjän taloustilanteesta huolimatta.
“Uskomme vähintään 5 prosentin vuosittaiseen kasvuun jatkossakin. Tavoite on, että pystymme pitämään myyntimme suurin piirtein samalla tasolla Euroopan alueella. Kasvua haemme Yhdysvalloista, johon perustimme Avant Tecno USA:n noin kaksi ja puoli vuotta sitten”, kommentoi Käkelä.

avant 1 avant 2 avant avant 3 avant 4 avant 5 avant 6 avant 7 avant 8   avant 11

Tehdasvierailun jälkeen siirryimme Avan Tecno Oy:n luokkatiloihin pitämään Kevätkokoustamme ja tämän jälkeen vuorossa oli puheenjohtajatapaaminen, jossa käsittelimme prosessin tuottavuutta sekä yhdistystemme esitysmateriaalin kiinnostavuuden lisäämistä hienoilla esityksillä.

Kokousten jälkeen siirryimme Tampereelle syömään Pispalan Pulteriin. Pispalan pulteri on perustettu Alkon kokeiluravintolaksi 1968 ja on ollut maamme ensimmäinen todellinen kaupunginosaravintola. Tiloissa oli aikaisemmin ollut maitokauppa. Lisää voi lukea osoitteesta: http://www.pispalanpulteri.fi/
Pispalan Pulterissa on istuneet paikalliset kuuluisuudet ja vieläkin on liikkeellä monenmoisia kertomuksia tapahtumista siellä.
Ruoka oli hyvää ja annoksissa kokoa. Ruokalista oli erilainen kuin ns. aikaisemmissa ruokakohteissa, samoin sisustus. Paikka oli täynnä, ehkä johtuen perjantai-iltapäivästä. Puheensorina täytti paikan ja ilmeistä päätellen ryhmämme viihtyi. Osa porukastamme jatkoi iltaa vielä Rajaportin saunassa ja osa suuntasi kotia kohti.
Lähtiessämme, Ilkka vielä yritti haastaa paikallisia keskusteluun jääkiekosta, kannattamalla HIFK:ta. Onneksi päästiin ulos ilman mitään konfliktia.
Kotimatka sujui hyvin ja jäi paljon mukavia muistoja ja hienoja ideoita matkalta. Kiitos Avant Tecno Oy ja Jani Käkelä.

avant 13 avant 14 avant 15 avant 16

Kevään yrityskäynti Raisio Oyj ti, 5.4.2016 klo 12.00 alkaen

Teksti ja kuvat: Anita Antikainen

Kokoontuminen oli suunniteltu Raisio Oyj:n pääportille klo 12 osoitteeseen, Raisionkaari 55, 21200 Raisio. VaSuTusta oli mukana 14 jäsentä.

Meitä vastassa Raisio Oyj:n pääkonttorin aulassa oli tutkimusjohtaja, Ilmo Aronen. Tutustuimme hänen opastuksellaan Raisio Oyj:n alueeseen aulassa olleen pienoismallin avulla. Alue on aika iso, joten laajentumisen mahdollisuuksia on jatkossakin.
Tätä ihmetellessä paikalle tuli myös kehityspäällikkö, Teppo Alinikula. Tässä vaiheessa koko porukkamme oli jo koossa ja siirryimme kokoustilaan kuuntelemaan isäntiemme esitystä.

Kokoustilassa meille oli varattu kahvit, välipalakeksejä ja välipalajuomia. Välipalajuoma oli Elovenan Samettinen Suklaa ja keksit Karpalo-Kinuski. Todella hyviä!
Ilmo Aronen esitteli Raisio Oyj:tä yhtiönä. Raisio Oyj on pörssissä ja osakkeenomistajia on 37000, henkilöstöä on 1800 ja niistä Suomessa on 1/5. Suomessa tuotantoa on neljällä paikkakunnalla, Euroopassa kolmessa maassa, Tšekissä, Suomessa ja Iso-Britanniassa, yhteensä 12 eri paikkakunnalla. Muissa maissa Raisio toimii edustajien välityksellä. Pääkonttori sijaitsee Raisiossa.
Keskustelua heräsi maanviljelijöiden käyttämästä omistajan äänestä yhtiössä, että vieläkö näin on.

Brändit ja liiketoiminnat

Raision liiketoiminta on jaettu kahteen yksikköön: Brändeihin ja Raisioagroon. Raision Brändit-yksikköön kuuluvat välipalat, Benecol, Benemilk sekä makeiset. Raisioagro on uuden ajan maatalouskauppa, joka tarjoaa tuottajille korkealaatuisten rehujen ja tuotantopanosten lisäksi erikoisosaamisensa kotieläinten ruokinnassa ja kasvinviljelyssä.
Keskustelua käytiin kalanrehusta ja kassikalan ruokinnasta sekä lehmien/possujen ruokinnasta ja lääkityksestä. Suomessa eläimiä lääkitään vain sairauksiin.
Kuulimme myös rehuprosessoinnista sekä rehutegnologian historiasta.

Leanin käyttöönotto Raisioagron tehtailla

Teppo Alinikula kertoi kuinka he Raisioagrossa olivat kehittäneet toimintojaan Lean-ajattelun avulla. Tuloksia oli saatu aikaan. Hävikkiä oli vähennetty, samoin varastojen kokoa.
Tuotannon virtaustehokkuutta oli lisätty meille tutulla työkaluilla. Energian talteenottoa tehostetaan.
Kehitystyötä on tehty yhdessä suorittavan portaan työntekijöiden kanssa.
Investointejakin oli tehty. 5S on käytössä ja auditointeja tehdään kaksi kertaa vuodessa. Johto tukee aktiivisesti auditointeja.

Tuotantokierros

Kimmo Korpelainen esitteli tuotantotiloja. Ensimmäiseksi suojavaatteet päällesaatuamme kipusimme kuudenteen kerrokseen portaita pitkin.
Siellä tutustuimme valvomoon, jossa tuotantoa seurataan. Korpelainen esitteli prosessia ja kertoi kuinka vilja puhdistetaan roskista ja kuinka se etenee tuotannossa liotuksesta, jauhamisesta, välivarastoinnista pakkaamiseen.
Tämän jälkeen tulimme alaspäin kerros kerrokselta tutustuen eri laitteisiin ja työvaiheisiin. Aika vähän henkilöstöä on näillä alueilla, toiminta on automatisoitua. Vierailumme aikana tuotanto sujui häiriöttä.

Kiitämme isäntiämme hienosta iltapäivästä ja hyvistä kotiinviemisistä.

Heikki Ripatti oli järjestänyt meille hienon yritysvierailun. Isäntiemme esitys oli inspiroiva ja keskustelua herättävä. Vierailu tuotannossa oli mielenkiintoinen.

raisio 4 raisio 3 raisio 2 raisio 1

Tilinpäätöskokous pidettiin keskiviikkona 24.2.2016 Olé Restaurantissa. Oli taas mukava tilaisuus.
Ennen kokousta Jorma Kotomäki piti esitelmän rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä ja SFS-EN 1090 standardista teräsrakenteille. Esitelmä herätti paljon keskustelua hallirakentamisesta ja niiden viimeaikaisista onnettomuuksista.
Jorma luovutettiin yhdistyksemme standaari sekä Tuottavuusliiton myöntämä kultainen ansiomerkki yhdistyksen ja liiton hyväksi tekemästään työstä.

tili 1 tili 2 tili 3 tili 4 tili 5