Tapahtumat 2010

Tuottavuusliitto ry:n syysvuosikokous Tallinnassa, 19. – 20.11.2010
Teksti ja kuvat Anita Antikainen

Perinteiseksi muodostunut kokousmatka Tallinnaan alkoi talvisissa merkeissä. Olimme saaneet lumipeitteen ja räntäsateen eteläiseen Suomeenkin. Hallituksen jäsen, Pekka Jalonen edusti Varsinais-Suomen Tuottavuusyhdistystä varamiehenään Anita Antikainen syyskokouksessa sekä puheenjohtajien tapaamisessa. Molemmat ovat myös pitkäaikaisia Tuottavuusliitto ry:n hallituksen jäseniä sekä Opintopäivätyöryhmän jäseniä.

Oma yhdistyksemme oli antanut tehtäväksemme ehdottaa syyskokoukselle seuraavien opintopäivien pitopaikaksi Turkua. Tällä kertaa konsepti olisi edellisistä kerroista poikkeava ja tilaisuus suunnattu lähinnä omalle jäsenistöllemme ympäri Suomea. Valitettavasti, emme saaneet päätöstä Tallinnassa aikaiseksi. Päätös tehdään myöhemmin, eli saamme vielä jännityksellä odotella ratkaisua.

Kokoonnuimme Helsingissä Katajanokan terminaalissa 10.45 ja nousimme Viking XPRS:iin ja suuntasimme kohti Tallinnaan. Pientä keinutusta laivalla oli havaittavissa, kun siirryimme suoraan ruokasaliin. Tässä vaiheessa kaikki olivat varmasti selviä, joten keinuminen oli peräisin pienestä tuulesta laivan ulkopuolella. Tallinnaan tulimme n. klo 14.00 ja sen jälkeen suuntasimme Hotelli Viruun. Huoneet saatiin ja tavarat sinne ja sen jälkeen suoraan kokoukseen. Kokous alkoi klo 15, tai oikeamminkin pienten kommellusten ja puutteiden jälkeen klo 15.20.

Kokouksessa oli runsaasti keskustelua ja mielipiteitä asioista. Molemmat kokoukset, syysvuosikokous ja puheenjohtajien tapaaminen saatiin päätökseen hieman aikataulusta jäljessä.

Kuvissa: Kokousvieraat ovat aloittelemassa kokousta sekä seuraamassa Tuottavuusliitto ry:n puheenjohtajan Raimo Ojasen esitystä ajankohtaisista aiheista tuottavuuden saralla. Pekka Jalonen mietteliäänä.

Seuraava asia ohjelmassa olikin Tuottavuusliiton tarjoama ruokailu Maikrahv-nimisessä ravintolassa, jossa on myös elävää musiikkia. Ruokaa ja juomaa taisi olla riittävästi, kun porukalla näytti olevan hauskaa ja vitsejä kerrottiin oikein kilpaa. Kiitos kuuluu siitä pohjanmaalaisille
kokousedustajille.

Kuvissa: Pohjanmaan pojat ja muut illallisvieraat jälkiruuan kimpussa. Ilmeet ovat ainakin iloisia.

Jossain vaiheessa iltaa menimme hotellille, osa nukkumaan ja osa jatkamaan keskusteluja ja virkistäytymistä arjen askareista.

Lauantai olikin sitten vapaata ohjelmaa ja ostoksia kaupungilla. Tallinnassa sää oli aika ankea, vettä tihutti ja välillä tuli räntääkin, mutta onneksi tunnelma osallistujien kesken oli hyvä. Tällä kertaa oli puolisoitakin tavanomaista enemmän mukana.
Laiva takaisin Helsinkiin lähti klo 18.00 ja perillä Helsingissä oltiin 20.30, Turussa 22.30 aikoihin.

Kuvissa: Väsyneitä kokousedustajia hytissä ja sateista Helsinkiä matkalla Turkuun sunnuntai-iltana.

 

Syksyn yritysvierailu Nordkalk OY:n Paraisten tuotantolaitokselle 10.11.2010
Teksti ja kuvat Anita Antikainen

Lähdimme bussilla Turusta Kupittaalta Blombergin aukiolta klo 13.10 kohti Nordkalkkia Paraisilla (ny. Länsi-Turunmaa) tarkoituksenamme tutustua Parfilliin, kalkkitehtaaseen ja louhokseen. Retkellämme oli mukana 15 jäsentä ja kiinnostus kova.

Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Tuotemerkki on Nordkalk.
Nordkalkin liikevaihto oli 277,3 milj. euroa vuonna 2009. Henkilöstön määrä on n. 1200. Nordkalkilla on toimintaa kahdeksassa maassa yli 30 paikkakunnalla. Nordkalkilla on kaivoksia ja louhoksia viidessä maassa.

 

 

 

 

 

Kuvissa: Lähdön ja viimehetken tulijoiden odottelua, sekä tehdaskierrokselle valmistautumista.

Kävimme katsomassa lajitteluprosessia valvomossa sekä laadunvalvontalaboratoriota, jälkimmäinen tila toimi samalla kahvi-/ruokailutilana henkilökunnalle.
Em. lisäksi kävimme tutustumassa kalkin polttolaitokseen uuneineen ja valvomoineen. Tiloissa oli yllättävän siistiä ja väljää.
Vierailijoita varoitettiin, ettei saa katsoa suoraan ylöspäin ja suojalasit on pidettävä silmillä sisätiloissa liikuttaessa. Uunin ja rakenteiden päältä saattaa tippua kalkkipölyä. Kalkki silmissä ei ole hyväksi ja se aiheuttaa myös työtapaturmia joihin oli varauduttu tiloissa myös silmähuuhdepulloin.

 

 

 

 

 

Kuvissa: Valmistautuminen bussiajeluun louhoksella ja louhoksen portilla oleva museo. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvän uunin kaltaisia oli käytetty kalkin polttoon ennen teollista tuotantoa. Oppaan mukaan uunin päällä oleva katos ei kuulu alkuperäiseen uuniin, vaan on suojana. Opas kertoi myös, että uunin yhden kerran lämmittämiseen tarvittiin 14 m3 koivuhalkoja.

Louhos oli valtava ja kävimme melkein pohjalla asti. Opas kertoi meidän olleen 135 m merenpin-nan alapuolella ja sen, että louhoksella on järjestetty myös rock-konsertteja.
Ihmettelimme, kun louhoksen pohjalla ei näkynyt yhtään vettä. Sadevesi on kuulemma ainoa, joka sinne pääsee ja sitä joskus pumpataan sieltä pois.
Tuotteisiin käytettävä kalkki ei ole peräisin kaikki Suomen louhoksilta ja Paraisten tuotteita varten kalkkia tuodaan laivoilla Gotlannista.

 

 

 

 

 

Kuvissa: Louhos ja tehdas nähtynä jätekasan päältä.

 

 

 

 

 

Kuvissa: Louhosta ihailemassa ja kotimatkalla.

Kotimatkalla kävimme vielä Paraisilla kahvilla ja teellä. Keskustelua riitti niin tästä matkasta, tulevasta puheenjohtajien tapaamisesta sekä lokakuussa tehdystä Istanbulin matkastakin.

 

VaSuTun sääntömääräinen vaalikokous 27.10.2010 Veritas Stadionilla
Teksti ja kuvat Anita Antikainen

Osanottajia oli 18 henkilöä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Räisänen kaudeksi 2011 – 2012. Hallituksen jäseniksi valittiin erovuoroisten tilalle kaudelle 2011 – 2012 Keijo Selin, Seppo Auranen ja Anita Antikainen sekä varajäseneksi Eila Viinamäki.. Hallituksessa jatkavat Jarmo Mamia, Aulis Heikkilä, Pekka Jalonen ja varajäsenenä jatkaa Jorma Kotomäki.

Kuvissa: Jäsenistöä tarkkaavaisena kuuntelemassa ja katselemassa Ilkka Räisäsen esittämää budjettia.

Jäsenistön matka Istanbuliin 14.10. – 18.10.2010
Teksti Ilkka Räisänen, kuvat Olavi Hongisto

Viisitoista ennenkin mukana ollutta yhdistyksen jäsentä oli ilmoittautunut mukaan Istanbulin-matkalle. Olemme aikaisempina vuosina käyneet yritysvierailuilla melkein kaikissa Itä-Euroopan maissa. Nyt oli kohteena Istanbul. Lensimme Turusta Rigan kautta Istanbuliin AirBalticilla. Hotelli oli hyvää keskitasoa. Olimme laskeneet matkan hinnaksi 600 eur, johon sisältyi matkat, hotelli, ja yritysvierailu. Saimme järjestelyihin avuksi ja oppaaksemme suomenturkkilaisen miehen, jolla oli sisarensa mies mukana.

To 14.10. Turusta lähdimme puoli yhdeksältä ja Istanbulin lentokentällä olimme noin kahden maissa iltapäivällä. Oppaamme oli järjestänyt kuljetuksen lentokentältä Hotelli Haliin, joka sijaitsi aivan vanhan kaupungin sydämessä. Majoittumisen ja rahanvaihdon jälkeen opas johdatti meidät syömään läheiseen ravintolaan. Koko porukan ruoat ja juomat maksoivat noin 550 eur.

Pe 15.10. lähdimme pikkubussilla tehdasvierailulle toiselle puolen Istanbulia. Liikenne on suomalaisen mittapuun mukaan melkoista kaaosta Istanbulissa. Vaikka matka oli vain noin 40 km, se kesti runsaat pari tuntia. Matkalla ylitimme 63 m korkean Bosporinsalmen sillan. Saavuimme Aasian puolelle ja ihmettelimme jatkuvia autojonoja.

Kiertelimme satama- ja tehdasalueella kohdettamme etsien ja saavuimme yrityskäyntikohteeseen Akim Metalliin. Tehdaslaitos, jossa vierailimme, kuuluu isoon konserniin, johon kuuluu metalli-, muovi-, alumiinivalu- ja lämmönvaihdintuotantolaitoksia. PowerPoint-esityksestä kävi selville, että konserni toimittaa osia autoteollisuuteen ja kotitalouskoneita kokoonpanotehtaisiin. Meidän annettiin ymmärtää, että tehdas on Turkin kehittynein tämä alan tuotantolaitos. Tehtaassa, jossa vierailimme, työskentelee runsaat sata henkilöä. Työtä tehdään kuutena päivänä viikossa kolmessa vuorossa. Tehdaskierrosta varten meidät jaettiin kolmeen ryhmään. Tuotantotilat olivat erittäin siistit ja kaikki tavarat olivat järjestyksessä. Tuotanto tapahtui joko työstöyksiköissä tai automaattilinjoilla. Tehtaan tuotannon kehityksen ideologiana oli ostaa vain standardikoneita ja sitten suunnitella itse kaikki tuotteiden valmistuslinjat. Työstöyksikön tai linjan käyttäjä tarkasti kappaleet välittömästi tuotantolinjan lopussa ja lisäksi tarkastajat suorittivat yksityiskohtaisemman tarkastuksen otantana. Palkkausmuoto oli tuntipalkka. Paluumatkalla saimme jälleen ihmetellä melkoisia liikenneruuhkia.

Illallisella kävimme Kultaisen Sarven sillan alla olevassa ravintolassa. Siellä koko ryhmän ruoat juomineen maksoivat noin 350 eur.

 

 

 

 

 

La 16.10. aloitimme päivämme kaupunkikierroksella kaksi kerroksellisella bussilla. Teimme välipysähdyksen Taksimin kaupunginosassa ja kiertelimme ostoskaduilla. Bussi kierteli ilmeisesti kaikki tärkeimmät kohteet ja englanninkielisen selostuksen saimme korvanapeista. Iltapäivällä meille jäi vielä aikaa tutustua Grand Bazaariin. Sen kauppakujilla ja aukioilla on yhteensä noin 4000 kauppaa ja putiikkia. Alueella käy päivittäin 2500-4000 ihmistä, joten melkoista tungosta siellä oli. Kovan tinkimisen jälkeen sieltä voi mahdollisesti jotain ostaakin. Illalla menimme satamaan raitiovaunulla melkoisessa tungoksessa. Bosporinsalmen risteilylaivalla nautimme illallisen ja katsoimme turkkilaista kansantanssia ja napatanssiesitystä. Lopuksi esiintyjät hakivat vielä yleisöä tanssimaan.

 

 

 

 

 

Su 17.10. oli vuorossa museokierros. Hagia Sofiaan mennessä jouduimme odottamaan tunnin verran, kun Istanbulin-maratonin juoksijat saapuivat maaliin. Hagia Sofia on alun perin rakennettu ortodoksiseksi kirkoksi ja oli aikoinaan maailman suurin ortodoksikirkko. Myöhemmin se toimi moskeijana ja nykyään museona. Hagia Sofia oli vaikuttava avarine sisätiloineen. Toinen turistikohde oli Topkapi-palatsi, joka toimi turkkilaisen keisarikunnan keskuspaikkana lähes neljän vuosisadan ajan. Siellä saimme nähdä useita vuosisatoja vanhoja vaatteita ja kultaesineitä, miekkoja, kannuja ja koruja. Palatsin ikkunoista ja pihalta oli loistavat näkymät ympäri Istanbulia. Vielä ennen illallista kävimme sinisessä moskeijassa. Pitkän odotuksen jälkeen pääsimme moskeijan pihalta sisätiloihin riisuttuamme ensin kengät. Moskeijan mosaiikissa ja laatoissa on käytetty paljon sinistä väriä ja sisätila saa sinisen väriloisteen auringon valon osuessa ikkunoiden kautta laattoihin. Illalliselle menimme kansankuppilaan, jossa jokainen sai itse valita ruokansa tiskillä olevasta vitriinistä. Seurueen ruoka juomineen maksoi tässä kuppilassa noin 350 eur.

 

 

 

 

 

Ma 18.10. oli kotiinlähdön aika. Aamupäivällä satoi, joten pitkää kävelyä kaupungilla ei viitsinyt tehdä. Lentokenttäkuljetus tuli noin puoli tuntia sovitusta ajasta myöhästyneenä. Silti saimme odottaa kentällä melkein tunnin verran ennen kuin pääsimme luovuttamaan matkatavarat ja saimme lähtökortit ja pääsimme kansainväliselle puolelle. Takaisin Turkuun lensimme Rigan kautta. Kone laskeutui Turkuun noin yhdeksän maissa illalla ja niin oli jälleen yksi yhdistyksemme ulkomaan yritysvierailu takanapäin.

TuottavuusSeminaari 7. – 8.10.2010 Aulangolla Hämeenlinnassa
Teksti ja kuvat Anita Antikainen

Yhdistystämme edustivat paikan päällä Pekka Jalonen ja Anita Antikainen.
Seminaari oli järjestyksessään 49. paikallisyhdistyksen ja Tuottavuusliiton yhdessä järjestämä seminaari. Aiheena oli tällä kertaa: tuottavuus ylös, kustannukset alas, työhyvinvointia lisää.

Tuottavuuden johtamisesta luennoi Timo Pehrman, joka toimii Valio Oy:ssä koulutuspäällikkönä ja on kirjoittanut johtamisesta ja sovittelusta kirjojakin. Tero Reunanen kertoi tuottavuuden parantamisen kynnyskysymyksistä PK-yrityksistä, hän työskentelee projektipäällikkönä Turun Amk:ssa. Hän esitteli Panoste-projektia, jossa on automaatiota hyödynnetty opiskelijoiden ja teollisuuden yhteistyössä. Tulokset ovat kaikkien yritysten hyödynnettävissä ihan ilmaiseksi.
Elina Parviainen, ergonomia-asiantuntija kertoi menetelmäsuunnittelun ja ergonomian vaikutuksesta tuottavuuteen ja siitä, miten näillä asioilla on myös mahdollista vaikuttaa työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Raimo Ojasen luennossa käsiteltiin kehittämistä strategisena päätöksenä, oppimisen vaikutusta tuottavuuteen ja kehittämistä eri osa-alueiden rajapintojen yli.
Lisäksi Vesa Paju Delfoi Oy:ltä kertoi tuotannon simuloinnista ja tuloksien tarkastelusta, Logica Oy:ltä Antti Wallenius valmistuksen ohjauksesta, mittauksesta ja läpinäkyvyydestä. Pertti Antila kertoi läpimenoajan vaikutuksesta tuottavuuteen.
Keskustelu oli vilkasta luentojen aikana ja tauoilla. Aihekokonaisuus oli taas hyvä. Osa aiheista esitteli suoraan yrityksiensä omaa kaupallista tuotetta, mutta kyllä niistäkin hyödyllisyyttä löytyi. Pystyy esittämään aiheesta kysymyksiä jatkossa kauppamiehille ja oman yrityksen järjestelmätoimittajille.

Ohjelmaan liittyi myös yritysvierailu, jonka teimme Teijo-Talot Oy valmistalotehtaalle Tuulokseen. Toimitusjohtaja Olavi Hallikainen esitteli heidän historiaansa ja toimintaperiaatteitaan talotoimituksissa. Talon rakentaminen heidän tavallaan lyhentää valmistusaikaa tontilla.
Talon rakennusta seurasimme isossa hallissa, jossa oli useita taloja samaan aikaan tekeillä. Talot kuljetetaan tontille moduuleissa, joiden suurin leveys on 7 m ja korkeus 7 m. Omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen pinta-alat olivat 28 – 170 m2 ja isompiakin, esim. koulu- ja tarharakennuksia on toimitettu. Nyt tekeillä oli vuokrarivitalo.

Kovasti vierailijat olivat kiinnostuneita erilaisista ratkaisuista talojen rakentamisessa. Talot toimitetaan perustuksineen ja tunkkeineen rakennuspaikalle hiekkapatjan päälle. Tontilla pitää olla kaikki liittymät valmiina oikeilla paikoillaan ja ne kytketään sitten rakennukseen, kun talo on asetettu oikealle paikalleen ja saatu suoraan.